Eikösse niin mene, että nykynuoriso ei ole koskaan edes maistanut oikeaa suomalaistaperinneruokaa. Ja ei, turkulaislähtöinen Hesburger ei valmista perinneruokaa,vaikka kyseessä onkin supisuomalainen pikaruokaketju.
Olenkotoisin karjalasta, joten perinneruoat ovat tuttuja. Sydäntä aina särkee, kunetelän vetelät väittävät hampurilaisia suomalaiseksi. Tai ranskalaisia. Hmm,ranskalainen…mistähän maasta tuokin suippo peruna on peräisin.
Esittelenseuraavaksi perinteisen Suomi-keittiön. Aivan lopussa on helppoja arkiruokia,joita jokaisen kannattaa testata. Eikä sovi unohtaa muun muassa kotikaljaa – sekuuluu vahvasti suomalaiseen ruoka- ja juomakulttuuriin.
Suomessa otetaan paljon vaikutteitalänsinaapuristamme eli Ruotsista. Tämä sääntö pätee vahvasti myös keittiönpuolella. Lisäksi itäisessä Suomessa on otettu vaikutteita tietysti Venäjältä,mikä on ainakin omaan päähän melko loogista.
Perinteisestisuomalainen ruoka on energiapitoista. Ja näinhän se nykyäänkin on, ainakin joskatukuvaa katsoo – ei meillä täällä mitään hiiruloita ole. Mausteita käytetäänmaltillisesti, mutta suolan kanssa ammutaan pahasti yli.
Suurimmassakulutuksessa on maitotuotteet. Maitoa, jugurtteja, viiliä ja piimää. Niistä onjokainen Suomi-keittiö tehty. Jopa leivonnaiset sisältävät piimää. Idässävoidaan myös käyttää ruoissa smetanaa, joka on tuttu venäläisistä resepteistä.
Kansainvälisestisuomalainen perinneruoka ei tunnu maistuvan. Poikkeuksena on muun muassakarjalanpaisti, leipäjuusto, poronliha sekä lakat. Niin sanottu “villiruoka” onjopa vientituote, mutta vaihtelevat vuodenajat hankaloittavat esimerkiksimarjojen vientiä.
Suomalainen ruoka (pl. Hesenburgerit) muistuttaa muidenkin Euroopan teollisuusmaiden ruokakulttuuria. Alku-ja jälkiruokia ei suosita, ellei kahvia lasketa. Kaksi lämmintä ruokaa päivässäja kenties jotain aamulla ja illalla. Siinäpä se.
Suomalaisetarvostavat kotimaisuutta ylitse muiden. Suomessa noin 80 % ruuasta onkotimaista alkuperää. Ulkomailta tuodaa pitkälti vain hedelmiä ja sellaisiaruoka-aineita, joita Suomessa ei voida valmistaa/kasvattaa.
Tyypillistäon kulutus sesonkien mukaan. Kesällä vedetään napa täyteen mansikoita, uusiaperunoita sekä marjoja. Sesonkiruokiin kuuluvat myös mämmi, sienet ja mäti.Jouluna syödään puolestaan kinkkua ja laatikoita, joita harvoin syödään muinaaikoina.
Eikäsiinä vielä kaikki – suomalaiset rakastavat äidin tekemää ruokaa. Ja äidin nimion Saarioinen. Roiskeläpät, maksalaatikko, makaronilaatikko ja muut valmisruoatovat aina olleet arkiruokaa Suomessa. Lihapullat ja muusi maistuu vauvastavaariin.
Aikoinaanlämpimiä ruokia syötiin kolme, ainakin maalla. Nykyään suomalaiset ovat niinlaiskoja, ettei kolmea lämpimää ruokaa kyllä tarvita. Eipä tietokoneen äärelläistuminen hirveästi kuluta kaloreita. Ja sen tiedän, koska näinhän itsekinteen. Ja etureppu löytyy.
Netistä löytyvät tiedon mukaansuomalainen käyttää vuodessa keskimäärin 110 kiloa maitoa ja 50 kiloa muitamaitotuotteita. Kevytmaidon osuus on yli 50 %. Juuston kulutus nousee vuositoisensa jälkeen, mutta maitoa juodaan vähemmän.
Hiilihydraattejauppoaa mukavasti. Perunaa, riisiä ja pastaa menee. Perunaa menee noin 60 kiloavuodessa per suomalainen. Riisiä vain kymmenisen kiloa. Suomalaisen napa vetääkeskimäärin 50 kiloa leipää vuodessa, pääasiassa ruisleipää.
Lihatuotteitamenee noin 80 kiloa vuodessa eli 220 grammaa päivässä. Vihanneksia meneepuolestaan 350 grammaa päivässä, mikä on kuitenkin alle suosituksen. Kasviksiamenee kuitenkin lihaa enemmän – mistä ne terveysintoilijat jaksaa valittaa?
Tokitulee muistaa viimeisen 4–5 vuoden aikana noussut vege-buumi. Kaupoista saa nytlihan korvikkeita monilla nimityksillä (Mifu, Kaurajauhis, Vöner).
Suomalainen arkiruoka ei ole mitäänilman maitoa. Tässä asiassa Suomi eroaa suurimmasta osasta muita maita –muualla aikuiset eivät juo maitoa suoraan tölkistä. Lisäksi arkiruokaaupotetaan mahaan vedellä, piimällä, mehulla sekä kotikaljalla. Oispa kotikaljaa.
Lisäksikahvia menee enemmän kuin laki sallii. Vuodessa kuluu noin 10 kiloa kahvia persuomalainen, mikä on paljon. Itsea asiassa Suomessa kulutetaan kahvia enemmänkuin missään muualla maailmassa (väkilukuun suhteutettuna). Kahvia meneeaamulla, aamupäivällä, päivällä, iltapäivällä, illalla ja joillakin varmaanmyös yöllä.
Sittenpäästäänkin siihen parhaaseen aiheeseen, eli kossuun. Suomessa juodaanalkoholia todella paljon ja puolet kulutuksesta menee kaljaan. Kotimainen lagersopii hyvin myös ruokapöytään, mutta ei suomalaisia kaljoja kyllä janoon juo.
Tässäpä mielestäni parhaat arkiruoattestattavaksi:
● Hernekeitto: helppo, nopea jamaistuva arkiruoka. Harva suomalainen tekee sitä kuitenkaan itse alusta saakka.Hernekeittoon tarvitaan vain herneitä ja lihaa, yleensä sianlihaa. Loppusilaussipulilla, porkkanalla ja kermalla.
● Graavilohi: parasta mahdollistaherkkua Suomesta. Graavilohi voidaan syödä sellaisenaan tai vaikkapakarjalanpiirakoiden päällä.
● Kaalilaatikko: suomalainen perinne-ja arkiruoka, joka valmistuu helposti uunissa ja maistuu koko perheelle.Kaalilaatikkoon tulee kaalia, riisiä ja jauhelihaa. Joku hurja voisi iskeä nämätäytteet lihapiirakan väliin.
● Lihapiirakka: perinteinenherkkuruoka suomessa, jota kuitenkaan harvoin tehdään itse. Munkkipohjaisentaikinan väliin isketään vain riisiä ja lihaa. Parhaan lopputuloksen saauppopaistamalla lihapiirakka.
● Makaronilaatikko: tämä arkiruoka eiesittelyjä kaipaa.
● Rosvopaisti: perinteinen suomalainenliharuoka. Lihana voi käyttää nautaa, possua, lammasta, poroa tai vaikkapahirveä. Ideana on kypsentää liha kuopassa, joka sitten haudotaan umpeen. Lihakypsyy siellä ihanan mureaksi!
● Uunijuusto: perinneruoka, jossaternimaito isketään uuniin hyytymään. Ternimaito on sitä maitoa, jota tuleeheti lapsen synnyttämisen jälkeen. Hitti vai huti? Uunijuusto sopii hienostiyhteen esimerkiksi anjoviksen kanssa.
● Lihapullat: helpoimmillaan tarvitsetvain jauhelihaa ja sipulikeittosekoituksen. Joku voi käyttää taikinaankorppujauhoja ja kananmunia sekä tuorejuustoa.
● Riisipuuro: tämä voi kuulostaaliiankin helpolta, ja osuit oikeaan. Puuro on perinteinen ruoka Suomessa.Kannattaa kuitenkin keittää puuro kunnolla kattilassa, eli mikropuurot voijättää kokonaan pois!
Etköuskalla lähteä testaamaan perinneruokia, kuten lanttu- ja lihakukkoja? Silloinon hyvä käydä hakemassa ensimmäinen erä lähikaupasta. Jos (ja kun) ruoka onerinomaista, niin sen jälkeen kannattaa kokeilla itse!
Lisäksivoin suositella kokeilemaan kotikaljan valmistamista. Sillä saa tunnelmaa, jotanormaali ruokailu ei tuo tullessaan. Kotikaljalla haetaan fiilistäperinteisestä suomalaisesta ruokakulttuurista ja keittiöstä.
Monet kansainväliset pukumiehet ovathaukkuneet suomalaista perinneruokaa, Silvio Berlusconi ja Jacques Chiraceturintamassa. Gordon Ramsayn kritiikki sattuu kuitenkin kaikkein eniten –Gordon, miksi teit sen? Miksi haukuit Suomi-ruokaamme?
Ulla Rauramon mukaan suomalaisia ei kiinnosta ruokakulttuuri. Ja sen kyllä näkee,koska nykynuoriso hakee kaupasta energiajuoman ja kolmioleivän. Missä onperinteet? Tässä asiassa tulisi hakea viitteitä espanjalaisestaruokakulttuurista.
Suomalaiset haluavat vain mahdollisimman halpaa ruokaa. Sama pätee kaikkeen. Suomessaihmiset ovat kuin variksia, joita kiinnostaa vain kaikki kiiltävä. Ruoan makuei kiinnosta, mutta mikseipä epämääräistä einesruokaa ostaisi eurolla, koska seon halpaa.
Toisaalta Ramsayn sanoilla ei ole mitään merkitystä, koska minä olen maailman tärkein japaras ruokakriitikko (ainakin melkein). Etenkin karjalainen perinneruoka onupeaa. Ei ole mitään parempaa, kuin oikein tehdyt karjalanpiirakat – ja ne onoikein tehty, kun niiden läpi näkee sulhasen. Näin siis ohjeena meilläpäin on.